Mie lupasin itelleni, etten kirjoita blogiin mitään, jos miulla ei ole mitään varsinaista kirjoitettavaa. Miun kuulumiset eivät ole mitenkään mainitsettavan arvoisia asioita, sillä miulla on aika tylsä elämä, eikä mitään ihmeempiä juuri tapahdu. Hyvä niin sillä, jos elämä olis yhtä muutosta ja muutoksiin sopeutumista, niin en osaisi rentoutua yhtään, rakastan rutiineita! No mut lupaukset on tehty rikottaviksi ja voin ihan rehellisesti voin kertoa, ettei miulla ole yhtään mitään asiaa.
Joku hihittää nyt partaansa, että kuin voi ihmisellä mennä huonosti, kun täytyy blogiin asti ilmottaa tällainen asia, mutta kuis hyvin siulla, rakas lukijani menee, kun luet tätä? Hahahahah, no ei huono kirjoittaja solvaa lukijoitaan, mut se on vaan niin hauskaa. Harmi vaan, ettei kukaan ikinä vastaile miun solvauksiin, vai enkö ole tarpeeksi loukkaava? On miullakin tavoitteet :D
Käytän tässä atk-tuntia hyväkseni, sillä jostain kumman syystä miun ajatuksenkulku on paljon parempi koulussa, kuin kotona. Ehkäpä se johtuu ihan siitä, että täällä on vähempi häiriötekijöitä, kuin mitä kotona olisi. Ei ole sotkuisia pöytiä kiroamassa miun syntymää, tai tiskejä laulamassa hardcorepunkkia ( koska se on miun mielestä hirveetä meteliä ), eikä myöskään ole likaisia ikkunoita huokailemassa aina, kun kävelen niiden ohi. No ehkä vähäsen liioittelin, mut mie oon aikalailla pakkomielteisen siisti ja tommoset pienetkin asiat häiritsee minuu niin paljon, etten voi keskittyä kirjoittamiseen.
Nyt oon kotona, aloitin tämän tekstin toissapäivänä, mutta mikään ei ole muuttunut, miulla ei edelleenkään ole mitään sanomista :) Oon onnellinen tällä hetkellä, miulla on kaikki hyvin, tuntuu että vihdoin oon päässy tasapainoon, mahtava tunne.
Näihin sanoihin päätän tämän kirjoituksen, ootte mahtavia!
~Juho
torstai 12. tammikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti