Miksi?

Miksi otsikko? Otsikon tarkoitus on houkutella lukemaan varsinainen teksti, mutta lukeeko tätä oikeasti joku? Ihmettelen, jos joku on oikeasti kiinnostunut miun nillityksestä ja jos niitä löytyy, kehotan hakeutumaan psykiatriselle. :D Miun blogi on hirvittävän henkilökohtanen ja ensimmäistä kertaa minuu vähän jopa häiritsee. Mut oon hirveen huono kirjottamaan mistään yleisellä tasolla. Ei ketään kiinnosta, jos kirjotan politiikasta, en kyllä osaisi sanoa siitäkään mitään järkevää. Pidän blogia enemmänkin päiväkirjana, kuin mielipiteiteni julkaisualustana.
Toisaalta niin, samapa tuo. Ainakin blogi on miun näkönen, koska mie oon tämmönen ja valitan kaikesta ja tykkään nillittää.

Miun pitäis kirjottaa oppimispäiväkirjaa siitä meidän työssäoppimisjaksosta, meidän kuuluisi kirjoittaa sitä jokaisesta viikosta. Mie en ole edes alottanu ensimmäisestä viikosta, kun huomenna alkaa jo kolmas, oho! Jotenki en vaan saa millään aikaseks, koulujutut on niin puisevia, ettei niitä jaksaisi tehdä. Tiedän kyllä, että se on miun oppimista varten ja tavallaan osotan sillä, että oon jotain oppinukkin tuolla ollessani. Toisaalta, eikö näyttö ole vähän niinku sitä varten?

Samapa tuo, mitäpä tuota nyt miettimään, teen niin kuin käsketään, niin ainakin saan sen 10 opintoviikkoa. Mie siis oon Etevan kuntayhtymällä, Lahden toimintakeskuksessa työssäoppimassa ja miulla oli aluksi omat epäilykseni siitä, että kuinka hyvin tuun toimeen asiakkaiden kanssa. Siis, kun tää kyseinen paikka on semmonen kehitysvammasten työtoimintaan keskittyvä keskus. Oon tullu kuitenkin erinomaisesti toimeen heidän kanssaan, vaikka alkuun väsytti hirveän paljon aina, kun pääsi töistä. Luulenpa sen johtuneen pävärytmin muutoksesta, ku joudun nousemaan aamuisin aikasemmin, ku ennen, että ehdin bussiin ja muuta. Onhan tuo muutenkin vähän erilaista, kun vertaa koulun penkillä istumiseen. Joudun olemaan koko sen 7h valppaana ja tehdä töitä. Miulla ei varsinaisia taukoje olekaan. Työpaikalla on kaksi kertaa päivässä kahvi, aamulla ja iltapäivällä. Henkilökunta juo sen omissa tiloissaan, mutta mie joudun sen juomaan asikkaiden seurana ruokasalissa, eli oon senkin tauon töissä. Ruokailuun osallistuu kaikki, myös henkilökunta,joten tottakai mieki oon sitten siellä, vaikken ikinä syö mitään.

Mutta niin, minua kyllä kohdellaan ihan reilusti nykyään, aluksi oli vähän nihkeää, mutta koska mie en anna kenenkään pompottaa minuu. Iahn pelottaa, että kun tulee se hetki, jolloin oon viimosta päivää töissä. Nyt jo pieni haikeus, koska ne ihmisen siellä on ihan helvetin mahtavia, niin välittömiä ja hyväksyviä. Tykkään! Yritän nyt tehdä työni hyvin, josko tämä työssäoppiminen poikisi miulle vaikka kesätyöpaikan, sillä kaikki raha on tervetullutta.

Tässä tältä erää, kiitos!


~Juho :)