Mitä se haittaa, ettei miulla ole sosiaalista elämää?
Mitä se haittaa, ettei miulla ole töitä marraskuun jälkeen?
Mitä se haittaa, ettei miun kämppä ole niin justiinsa?
Mitä se haittaa, että ikkunoista vetää ja välillä on vähän vilu?
Mitä se haittaa, että miun sähkölaskut hipoo taivaita?
Mitä se haittaa, että asun keskellä metsää?
Mitä se haittaa, etten tykkää lihan mausta, mut himoitsen välillä salamia?
Minnuu se ei ainakaan haittaa.
Eilen, kun kävelin töistä kotiin tajusin asioita. Tajusin, että asuinpa missä vaan, en ole tyytyväinen.
Tajusin senkin, ettei se haittaa, täytyy vain oppia olemaan. Tajusin, että syy ei aina ole siinä kaupungissa tai sen ihmisissä, jos ei kaikki mene yksiin, joskus syypää tuijottaa vihrein silmin peilistä minua. Tajusin, ettei kahvia kannata juoda pannullista päivässä, se pissittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti