2010

Hmm... Jos joku nyt kysyis, että mikä fiilis jäi vuodesta 2009, niin olisi
pakko vastata, että oon vaan tosi helpottunut siitä, että se on vihdoin ohi.
Ei ollut ihan miun vuosi, vaikkakin siihen mahtuikin ihan hirveen paljon
hyviä asioita niin oli myös hirveesti semmoista pahaakin. Mutta ei ole
mitään mistä ei olisi yli päästy ja selvitty ja nyt jälkikäteen naurattaa
kaikki ne miun kommellukset.

Mennyt vuosi oli myös siitä erikoinen, että miun ja miun ystävien välit on
kylmenneet kamalan paljon tässä, ilmapiiri on suorastaan hyytävä. Oon miettinyt
pääni puhki, että mistä se voi johtua, että onko kyse nyt siitä, että en ehkä
oo pitäny niin paljon yhteyttä ku ennen ja oon hengannu nyt vähä eri ihmisten
kanssa siis serkkujeni. Anteeksi en ala keneltäkäänn pyytelemään, siis jos pitää
olla niin tyhmä, että luulee miun unohtaneeni kaikki ystäväni. Toisaalta te
miun so called "friends" ootte oikeesti niin puistattavan tylsää seuraa, ettei
mitään rajaa. Mutta no, enpä minäkään aina jaksa olla mielenkiintoinen, joten
teidän kanssa on myös rauhoittua. Sitten toisaalta, miuta ei harmita, että välit on
nyt kylmenneet, ehkä se on ihan hyväkin tai siis ystäviähän tulee ja menee, mut
onneks sukulaiset pysyy tai no niitten kanssa on pakko tulla jotenkin toimeen :D

Sukulaisista puheenollen täytyy nostaa muutama serkku nyt ihan palkintokorokkeelle,
että ovat jaksaneet minua. En ehkä avaudu teille ihan kaikesta, mutta onko nyt niin
tarvekkaan, eiköhän myö tunneta jo niin hyvin, että tiedetään ilman sanojakin, jos
toisella on vähän huono päivä? On tapahtunut semmonen välien uudelleenlämpiäminen
miun ja tän yhen serkun kanssa josta en tiiä lukeeko hän edes tätä, mutta sittenpähän
on täällä tämäkin. Vasta nyt uutena vuotena juteltiin niinku sillon ennen vanhaan
ja miun pitää ihan anteeks pyytää häneltä, että oon pitäny niin paljon juttua
sisälläni, enkä oo kertonu. Sitten on tää miun toinen serkunrenttu, jonka kanssa
oon pyörinyt nyt aika monta vuotta putkeen :DD Toivottavasti tunnistatte itsenne
tästä. Hänelle kiitos ihan siitä, että oot ollu seurana, ei oo ollu yhtään tylsää
päivää siun kanssa :D Katri-Helena soikoon jatkossakin pysäkillä ;P

Nyt minuun itseeni. Tää vuosi on avannut ihan täysin uusia juttuja miussa itessäni
( vaikka onkin vasta toinen päivä ). Tai en sitten tiiä, että onko muutos alkanut
jo joskus kauan aikaa sitten. Oon löytänyt itseni sillätavalla uudestaan ja nyt
vasta alan olla sinut itteni kanssa. Ehkä on jo aikakin alkaa tykätä ittestään,
sillä se ainainen itsesääli ei nyt vaan ole kovin tervettä. Oon ettiny hyviä
puolia ittestäni ja oonkin niitä löytänytkin. Ilman apua en oo tässä nyt, kiitos
kovasti niille jotka on ollu miun kanssa, koska kuitenkin ihmiset peilaa itsensä
muista ja ilman teitä kaikkia en oikeestaan tietäis mikä olisin. Oon Hemmo henkeen
ja vereen, nyt kun jo esittelenkin itseni Hemmoksi, enkä mieti, että "hetkinen...
oisko pitäny sittenkin sanoa Juho?" Ei ei ja ei, oon Juho vain virallisesti, mutta
ystäville ja sukulaisille oon aina Hemmo, älkää ikinä unohtako tätä seikkaa, vaikka
en mie loukkaanu vaikka minuu kutsuis mikskä.

En jotenkin osaa loukkaantua mistään, minuu saa kohdella ku kodinkonetta, mutten
osaa suuttua, tai niin oli ennen. Nyt otan ohjat omiin käsiin ja teen niinkuin
itsepiristyskirja neuvoo eli kun tunnen, että minua on kohdeltu huonosti niin
myös sanon siitä. Sen puoleen tää vuosi voi olla monelle rankka, semmoselle,
joka on tottunut, että "sehän on vaan Hemmo, ei se kuitenkaan suutu.." Totta
helvetissä suutun ja nyt myös näytän sen, vain muutama on nähny miut oikeesti
vihaisena ja joku sanoikin, että oon aika pelottava, kun suutun. Että tiedoksi
kaikille; tänä vuonna Hemmon sietokyky on paaaljon pienempi kuin viime vuonna,
että kannattaa miettii, mitä suustaan päästää. Mie en nimittäin pelkää mennä
henkilökohtaisuuksiin, oon niin monta vuotta vaan tarkkaillu ihmisiä, etsinyt
virheitä ja hitto vie miulla on tiedossani niin paljon kaikkea paskaa, että
teinä pelkäisin. Ei kannata kuitenkaan huolestua, suuni pysyy kiinni kyllä,
en ikinä menis kertomaan kenellekään mitään luottamuksellista, mutta kahdenkesken
kyllä voin nostaa asioita esiin. Tämä nyt koskee muutamaa miun ystävää jotka
toivon mukaan ovat pian entisiä ystäviä, ette vain ole miun arvoisia.

Voi kuullostaa todella itsekkäältä, mutta eikö se ole ihan oikeutettua, kun oon
niin monta vuotta vaan ottanu kuraa niskaani ja hymyillyt silti niin kuin se olis
ollu ihan "OK". Oon ollu liian kiltti kaikille, ei sen puoleen en nytkään ala
yht'äkkiä latomaan totuuksia pöytään. Mutta sitä saa mitä tilaa, miulla löytyy
mielipiteitä, enkä nyt pelkää niitä esittää.. En vaan haluu sitä leimaa otsaani,
että oon täysi pissipää, että vaikka nyt uhoankin täällä niin tänne se
todennäköisesti jääkin :DD Helpottaa kuitenkin purkaa se paha olo johonkin
niin miksei tänne, missä kaikki sen näkee. Miun mielestä on hullua piilottaa
negatiiviset tunteen muilta, koska se tekee meistä ihmisiä. Ei herranisä
kukaan voi olla pirtee ja iloinen aina, sekään ei oo ihan tervettä.

Nyt kun kaikki kakka on päästetty pois päästä voi keskittyä kaikkeen muuhun.
Oon tehny neljä tavoitetta tälle vuodelle, ne on aika helppoja ja siks
miulla onkin nyt motivaatiota niihin. eli tavoitteeni on tänä vuonnaa:
1. Laihtua vähän pois tätä ylimääräistä
2. Säästää rahaa
3. Muuttaa omaan talouteen ( liittyy tuohon kakkoseen )
4. Olla avoimempi ja vähän ilosempi

Yksikään noista ei ole mahdoton ja sitä paitsi tuosta viimeisestä hyötyy muutkin,
kuin mie. Se on ehkä vähän helpompi olla tekemisissä ihmisen kanssa joka ei
näytä norsunvitulta 24/7/365. Vai näytänkö mie ikinä? :DD Hassua, kun jotkut
kuvailee miuta hilpeäksi sekopääksi ja toiset sit fiksuksi ja rauhalliseksi.
Identiteettikriisihän tässä tulee tai sit ei, pitäis vaan löytää se keskitie
noista niin eiks se ois aika hyvin? Niin ja ihmiset yksi juttu vielä, jos on
jotain mielessä niin miulle voi aina puhua, jaksan kuunnella kyllä. Neuvomaan
en kuitenkaan ala ketään, jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi näkee, eikä
siihen ole kellään mitään valittamista, me olemme kaikki erilaisia.

Hemmo kuittaa, olihan tämä aikamoista avautumista, mutta onhan miun tavoitteena
olla avoimempi eikös? :D